Samaan aikaan saunalla Jeeves oli palannut Welho Pölönen mukanaan ja suunnittelu oli täydessä vauhdissa.

– Pitäisi warmaan käydä katsomassa miten arwon paronimme woiwat sen saapasjalkakissan ja nousukkaan kanssa. Jospa sinä Herkko menet wuorostasi majalle ja minä ja Pölönen jäämme tänne walmistelemaan saunaa.

Niinpä Herkko lähti majalle. Awattuaan ulko-oven Herkko astui sisään kummalliseen näytökseen jossa vieraat istuwat majan ruokailu puolella ja Paronit kyykkivät sivussa kyökin puolella.

– Mitä siinä toljotat, kiwahti Paronitar, mene hakemaan lisää juotawaa, ei meillä ole koko iltaa aikaa odotella ja mitenkäs sen saunan laita, jokohan se kohta alkaisi olla walmista? Pääsemme Arskan kanssa oikein kunnolla saunomaan. Paronitar alkoi olla jo vauhdissa juotuaan majan varastoja. Samalla woit käydä köökin puolella sanomassa että olemme kohta walmiita wastaanottamaan jäkiruoan.

Kun Herkko oli saanut kannettua lisää juomaan viinikellarista, pääsi hän vihdoin kyökin puolelle.

– Missä Jeeves on? kysyin.

– Saunalla Pölösen kanssa, olemme suunnitelleet jo jotain pientä Arskan pään menoksi, mutta toteutus on wielä hieman kesken, joten Jeeves jäi auttamaan Pölöstä. Nyt tarwitsee tehdä wieraille jälkiruoka, joten jospa lurautamme vähän Arskalle vatsantoimintaa edistävää ainetta hänen annokseensa. Kohta meillä on aikaa miettiä miten saamme Arskasta haluamamme irti ja pääsemme ehkä Paronittaren suosioon.

Niinpä hetken päästä oliwat jälkiruoat walmiina tarjottawaksi, nyt wain tarkkanan että annokset tulewat oikein päin. Onneksi muistisäännöt on keksitty. Punainen Paronittarelle ja toinen Arskalle, helppoa kuin mikä. Jaa mutta, molemmat näyttävät jotenkin samanvärisiltä. No ei auta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta….

– Olkaapa hywät arwon wieraat ja nauttikaa, saisiko olla wielä kahwi ja avec?

– Mä sulle avecit näytän peskluleen paaroni, pirtua pöytään, mölysi Arska.

Paronitar tirskui Arskan moukkamaisuudelle. – No mikäs siinä, jos kerran arwon herra niin haluaa. Pirtua tuleman pitää. Herkko, Haeppas kellarista se paras pirtupullomme ja tuo se tänne pöytään. Samalla iskin silmää, joten Herkko ymmärsi yskän. Kohta ei Arska rykisi.

– Ja Paronittarelle sitten mitä?

– Miulle sitten vaikka jottain likkööriä.

– Ja Paronittarelle sitten ihan hänelle varattua likööriä, niin ja pyytäisin arwon wieraita walmistautumaan saunaa warten, sen pitäisi olla walmis tuossa tuokiossa.