Ja suunnitelmamme oli hyvä!

Emme missään tapauksessa halunneet joutua Paronittaren käskytettäviksi, joten ajattelimme, että jos saisimme hänen korkeutensa säälimään olemustamme, niin johan voisivat osat vaihtua! Mikäpä olisikaan parempi tapa kuin jos saisimme Paronitar Joensuun uskomaan, että olimme jollain keinoin loukkaantuneet, jospa hänen kovat piirteensä silloin heltyisivät ja hän soisi meille lohtua ja rakkautta.

Minullahan oli repussani kiinnitettynä meille molemmille tennismailat. Vaihdoimme tämän werrattoman pelin varusteet yllemme. Pirskottelimme joesta vettä päällemme, kuin olisimme pelanneet hikisen maratonottelun ja vielä tie-breakin päälle. Nyt sitten päätimme, että meiltä kumpaiseltakin olivat nilkat nyrjähtäneet, Earl Greyltä oikea, ja minulta vasen.

Niin sitten, me kumpainenkin, kelpo hovimestarinsa tukemana, linkutteli voihkien eteenpäin.

Ja sieltähän se metsästysmaja pilkotti. Savu tuprusi piipusta ja meille hyville paroneille pilkahti hymy suupieleen. Kenties pääsisimme passattaviksi ja ehkä jopa saunaan – ja Paronitar Joensuu selänpesijäksi!